Kaava voi sisältää myös funktioita, viittauksia, operaattoreita ja vakioita.

Kaavan osat   

1. Funktiot: funktio PII() palauttaa piin arvon: 3,142...

2. Viittaukset: A2 palauttaa solun A2 arvon.

3. Vakiot: suoraan kaavaan kirjoitettuja lukuja tai tekstiarvoja, esimerkiksi luku 2.

4. Operaattorit: ^-operaattori (sirkumfleksi) korottaa luvun potenssiin, ja *-operaattori (tähti) kertoo luvun.

Vakio on arvo, jota ei lasketa, se pysyy aina samana. Esimerkiksi päivämäärä 9.10.2008, luku 210 ja teksti "Osavuositulos" ovat vakioita. lauseke tai lausekkeen tuloksena saatava arvo ei ole vakio. Jos käytät kaavassa vakioita soluviittausten sijasta (esimerkiksi =30+70+110), tulos muuttuu vain, jos muutat kaavaa. Yleensä on parasta sijoittaa vakiot yksittäisiin soluihin, joista niitä voi tarvittaessa helposti muuttaa, ja viitata sitten soluihin kaavoissa.

Operaattorit määrittävät kaavan osien välillä suoritettavat laskutoimitukset. Excel noudattaa laskutoimituksissa yleistä matemaattista järjestystä eli sulkeet, eksponentit, kerto- ja jakolaskut sekä yhteen- ja vähennyslaskut (eli akronyymi PEMDAS (Please Excuse My Dear Aunt Sally)). Voit muuttaa laskentajärjestystä sulkeiden avulla.

Operaattorityypit. Käytettävissä on neljänlaisia laskentaoperaattoreita: aritmeettisia-, vertailu-, teksti- ja viittausoperaattoreita.

• Aritmeettiset operaattorit

  Seuraavia aritmeettisia operaattoreita käytetään peruslaskutoimituksissa, kuten yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolaskuissa, lukujen yhdistämisessä sekä numeroarvojen laskemisessa.

  Aritmeettinen operaattori	Merkitys	Esimerkki
  + (plusmerkki)	Yhteenlasku	=3+3
  – (miinusmerkki)	Vähennyslasku Vastaluku	=3–3 =-3
  * (tähti)	Kertolasku	=3*3
  / (vinoviiva)	Jakolasku	=3/3
  % (prosenttimerkki)	Prosentti	30 %
  ^ (sirkumfleksi)	Potenssiin korotus	=3^3

• Vertailuoperaattorit

  Seuraavien operaattorien avulla voit verrata kahta arvoa toisiinsa. Kun kahta arvoa verrataan näitä operaattoreita käyttämällä, tuloksena on totuusarvo: TOSI tai EPÄTOSI.

  Vertailuoperaattori	Merkitys	Esimerkki
  = (yhtäläisyysmerkki)	Yhtä suuri kuin	=A1=B1
  > (suurempi kuin -merkki)	Suurempi kuin	=A1>B1
  < (pienempi kuin -merkki)	Pienempi kuin	=A1<B1
  >= (suurempi tai yhtä suuri kuin -merkki)	Suurempi tai yhtä suuri kuin	=A1>=B1
  <= (pienempi tai yhtä suuri kuin -merkki)	Pienempi tai yhtä suuri kuin	=A1<=B1
  <> (eri suuri kuin -merkki)	Eri suuri kuin	=A1<>B1

• Tekstien liittämisoperaattori

  Et-merkin (&) avulla voit yhdistää yhden tai useamman tekstijonon yhtenäiseksi tekstiksi.

  Tekstioperaattori	Merkitys	Esimerkki
  & (et-merkki)	Liittää tai yhdistää kaksi arvoa yhdeksi jatkuvaksi tekstiarvoksi	="Etelä"&"tuuli" muodostaa tekstiarvon "Etelätuuli". Kun A1 on "Sukunimi" ja B1 on "Etunimi", =A1&", "&B1 muodostaa tekstiarvon "Sukunimi, Etunimi".

• Viittausoperaattorit

  Käytä seuraavia operaattoreita, kun yhdistät solualueita laskutoimituksia varten.

  Viittausoperaattori	Merkitys	Esimerkki
  : (kaksoispiste)	Alueoperaattori, joka tuottaa yhden viittauksen kaikkiin kahden viittauksen välisiin soluihin, mukaan lukien kaksi eri viittausta.	B5:B15
  , (pilkku)	Yhdistysoperaattori, joka yhdistää useita eri viittauksia yhdeksi viittaukseksi	=SUMMA(B5:B15,D5:D15)
  (väli)	Molempiin alueisiin kuuluvat solut viittaukseen sisällyttävä leikkausoperaattori	B7:D7 C6:C8

Sivun alkuun

Joissakin tapauksissa laskutoimitusten suoritusjärjestyksellä voi olla vaikutusta kaavan palauttamaan arvoon, joten on tärkeää ymmärtää, miten järjestys määräytyy ja kuinka saat haluamasi tulokset muuttamalla järjestystä.

• Laskentajärjestys

  Kaavat laskevat arvoja tietyssä järjestyksessä. Excel-kaava alkaa aina yhtäläisyysmerkillä (=). Excel tulkitsee yhtäläisyysmerkin jälkeen tulevat merkit kaavaksi. Yhtäläisyysmerkkiä seuraavat laskettavat osat (operandit), kuten vakiot ja soluviittaukset. Ne erotetaan toisistaan laskentaoperaattoreilla. Excel laskee kaavan vasemmalta oikealle operaattorien mukaan määräytyvässä järjestyksessä.

• Operaattorien järjestys Excel-kaavoissa

  Jos kaavassa on useita operaattoreita, Excel suorittaa laskutoimitukset seuraavassa taulukossa kuvatussa järjestyksessä. Jos kaavassa on keskenään samanarvoisia operaattoreita (esimerkiksi sekä kerto- että jakolaskuoperaattoreita), Excel suorittaa ne vasemmalta oikealle.

  Operaattori	Kuvaus
  : (kaksoispiste) (yksi väli) , (pilkku)	Viittausoperaattorit
  –	Vastaluku (esimerkiksi –1)
  %	Prosentti
  ^	Potenssiin korotus
  * ja /	Kerto- ja jakolasku
  + ja –	Yhteen- ja vähennyslasku
  &	Kahden merkkijonon yhdistäminen
  = < > <= >= <>	Vertailu

• Kaarisulkeiden käyttäminen Excel-kaavoissa

  Voit muuttaa laskentajärjestystä lisäämällä kaarisulkeet ensimmäiseksi laskettavan osan ympärille. Esimerkiksi seuraavan kaavan tulos on 11, koska Excel suorittaa kertolaskun ennen yhteenlaskua. Kaava kertoo luvun 2 luvulla 3 ja lisää sitten tulokseen luvun 5.

  =5+2*3

  Jos muutat syntaksia sulkeiden avulla, Excel laskee luvut 5 ja 2 yhteen ja kertoo sitten tuloksen luvulla 3, jolloin lopputulos on 21.

  =(5+2)*3

  Seuraavassa esimerkissä kaavan ensimmäisen osan ympärillä olevat sulkeet pakottavat Excelin laskemaan ensin kaavan B4+25 ja sitten jakamaan tuloksen solujen D5, E5 ja F5 arvojen summalla.

  =(B4+25)/SUMMA(D5:F5)

  Sivun alkuun

Funktiot ovat ennalta määritettyjä kaavoja, jotka suorittavat laskutoimituksia käyttämällä erityisiä arvoja eli argumentteja tietyssä järjestyksessä tai tietyssä rakenteessa. Funktioilla voi suorittaa sekä yksinkertaisia että monimutkaisia laskutoimituksia. Excelin kaikki funktiot ovat valintanauhan Kaavat-välilehdellä:

• Excelin funktion syntaksi

  Seuraava esimerkki solussa A10 olevan luvun pyöristämisestä PYÖRISTÄ-funktiolla kuvaa funktion syntaksia.

  

  1. Rakenne. Funktiossa on ensimmäisenä yhtäläisyysmerkki (=), ja sen jälkeen tulevat funktion nimi, vasen kaarisulje, funktion argumentit puolipistein erotettuina ja oikea kaarisulje.

  2. Funktion nimi. Saat luettelon käytettävissä olevista funktioista napsauttamalla solua ja painamalla näppäinyhdistelmää VAIHTO+F3, jolloin Funktion lisääminen -valintaikkuna avautuu.

  

  3. Argumentit. Argumentit voivat olla lukuja, tekstiä, totuusarvoja (kuten TOSI tai EPÄTOSI), matriiseja, virhearvoja (kuten #PUUTTUU!), tai soluviittauksia. Määrittämäsi argumentin on tuotettava kelvollinen arvo kyseiselle argumentille. Argumentit voivat olla myös vakioita, kaavoja tai muita funktioita.

  4. Argumenttityökaluvihje. Kun kirjoitat funktiota, esiin tulee funktion syntaksin ja argumentit näyttävä työkaluvihje. Saat työkaluvihjeen näkyviin kirjoittamalla esimerkiksi =PYÖRISTÄ(. Vain ohjelman omiin funktioihin liittyy työkaluvihje.

  Huomautus: Sinun ei tarvitse kirjoittaa funktioita isoilla kirjaimilla, kuten =PYÖRISTÄ, sillä Excel muuttaa funktion nimen kirjaimet automaattisesti isoiksi, kun painat Enter-näppäintä. Jos kirjoitat funktion nimen väärin ja kirjoitat esimerkiksi =SUMME(A1:A10) sen sijaan, että kirjoittaisit =SUMMA(A1:A10), Excel palauttaa #NIMI?-virheen.

• Excel-funktioiden kirjoittaminen

  Kun luot funktion sisältävän kaavan, Funktion lisääminen -valintaikkuna auttaa laskentataulukon funktioiden kirjoittamisessa. Kun valitset funktion Funktion lisääminen -valintaikkunasta, Excel avaa ohjatun funktion luomisen, joka näyttää funktion nimen, sen kaikki argumentit, funktion ja sen argumenttien kuvauksen, funktion nykyisen tuloksen ja koko kaavan nykyisen tuloksen.

  

  Voit helpottaa kaavojen luomista ja muokkaamista sekä vähentää kirjoitus- ja syntaksivirheitä käyttämällä kaavan automaattista täydennystä. Kun kirjoitat =-merkin (yhtäläisyysmerkin) ja funktion ensimmäiset kirjaimet, Excel näyttää avattavan luettelon, joka sisältää kyseisiä kirjaimia vastaavat funktiot, argumentit ja nimet. Voit valita yhden kohteen luettelosta ja Excel kirjoittaa sen puolestasi.

  

• Excel-funktioiden sisentäminen

  Funktioita voi tarvittaessa käyttää toisten funktioiden argumentteina. Esimerkiksi seuraavassa kaavassa käytetään sisennettyä KESKIARVO-funktiota, ja tuloksia verrataan arvoon 50.

  

  1. KESKIARVO- ja SUMMA-funktiot ovat sisäkkäin JOS-funktiossa.

  Kelvolliset palautetut arvot    Kun sisennettyä funktiota käytetään argumenttina, sen on palautettava arvo, joka on tyypiltään samanlainen kuin argumentin käyttämä arvo. Jos argumentti palauttaa esimerkiksi arvon TOSI tai EPÄTOSI, sisäkkäisen funktion on palautettava arvo TOSI tai EPÄTOSI. Jos funktio ei palauta oikeantyyppistä arvoa, Excel näyttää #ARVO! ‑virhearvon.

  Sisennystasojen enimmäismäärä    Kaavassa voi olla sisäkkäisiä funktioita enintään seitsemässä tasossa. Kun funktiota B käytetään funktion A argumenttina, funktio B on toisen tason funktio. Esimerkiksi KESKIARVO- ja SUMMA-funktiot ovat toisen tason funktioita, jos niitä käytetään JOS-funktion argumentteina. Jos KESKIARVO-funktiolla olisi sisäkkäisiä funktioita, ne olisivat kolmannen tason funktioita, ja niin edelleen.

  Sivun alkuun

Viittaus osoittaa laskentataulukon solun tai solualueen ja kertoo Excelille, mistä kaavassa käytettävät arvot tai tiedot etsitään. Viittausten avulla voit käyttää laskentataulukon eri osissa olevia tietoja yhdessä kaavassa tai yhden solun arvoa useissa kaavoissa. Voit myös viitata saman työkirjan ja muiden taulukoiden soluihin ja muihin työkirjoihin. Viittauksia muissa työkirjoissa oleviin soluihin kutsutaan linkeiksi tai ulkoisiksi viittauksiksi.

• A1-viittaustyyli

  Oletusarvon mukaan Excel käyttää A1-viittaustyyliä, jossa sarakkeisiin viitataan kirjaimilla (A–XFD, yhteensä 16 384 saraketta) ja riveihin numeroilla (1–1 048 576). Näitä kirjaimia ja numeroita kutsutaan rivi- ja saraketunnuksiksi. Voit luoda viittauksen soluun kirjoittamalla sarakkeen kirjaimen ja rivin numeron peräkkäin. Esimerkiksi B2 viittaa sarakkeen B ja rivin 2 leikkauskohtaan.

  Solut:	Käyttö
  Solu sarakkeessa A ja rivillä 10	A10
  Solualue sarakkeessa A ja riveillä 10–20	A10:A20
  Solualue rivillä 15 ja sarakkeissa B–E	B15:E15
  Kaikki solut rivillä 5	5:5
  Kaikki solut riveillä 5–10	5:10
  Kaikki solut sarakkeessa H	H:H
  Kaikki solut sarakkeissa H–J	H:J
  Solualue sarakkeissa A–E ja riveillä 10–20	A10:E20

• Viittaus saman työkirjan toisen laskentataulukon soluun tai solualueeseen

  Seuraavassa esimerkissä KESKIARVO-funktio laskee samassa työkirjassa olevan Markkinointi-nimisen laskentataulukon alueen B1:B10 keskiarvon.

  

  1. Viittaa Markkinointi-laskentataulukkoon

  2. Viittaa solualueeseen B1–B10

  3. Huutomerkki (!) erottaa laskentataulukon viittauksen solualueen viittauksesta

  Huomautus: Jos viitatussa laskentataulukossa on välilyöntejä tai numeroita, sinun on lisättävä heittomerkit (') laskentataulukon nimen ympärille, kuten ='123'!A1 tai ='Tammikuun myynti'!A1.

• Suorien, suhteellisten ja sekaviittausten ero

  1. Suhteelliset viittaukset    Kaavan suhteellinen soluviittaus (esimerkiksi A1) perustuu kaavan sisältävän solun ja viitattavan solun suhteelliseen sijaintiin. Jos kaavan sisältävän solun sijainti muuttuu, viittaus muutetaan. Jos kopioit kaavan tai täytät sen rivin muihin soluihin tai sarakkeessa alempana oleviin soluihin, viittaus muuttuu automaattisesti. Uudet kaavat käyttävät oletusarvoisesti suhteellisia viittauksia. Jos esimerkiksi kopioit tai täytät suhteellisen viittauksen solusta B2 soluun B3, se muuttuu automaattisesti viittauksesta =A1 viittaukseksi =A2.

     Suhteellisen viittauksen sisältävä kopioitu kaava   

     

  2. Suorat viittaukset    Kaavan suora soluviittaus, kuten $A$1, viittaa aina tietyssä sijainnissa olevaan soluun. Vaikka kaavan sisältävän solun sijainti muuttuisi, suora viittaus pysyy ennallaan. Jos kopioit kaavan rivin muihin soluihin tai sarakkeessa alempana oleviin soluihin, suora viittaus ei muutu. Oletusarvon mukaan uudet kaavat käyttävät suhteellisia viittauksia, joten ne on ehkä muutettava suoriksi viittauksiksi. Jos esimerkiksi kopioit tai täytät solun B2 suoran viittauksen soluun B3, molemmissa soluissa on sama viittaus =$A$1.

     Suoran viittauksen sisältävä kopioitu kaava   

     

  3. Sekaviittaukset    Sekaviittauksessa on joko suora sarakeviittaus ja suhteellinen riviviittaus tai suora riviviittaus ja suhteellinen sarakeviittaus. Suoran sarakeviittauksen muoto on $A1, $B1 ja niin edelleen. Suoran riviviittauksen muoto on A$1, B$1 ja niin edelleen. Jos kaavan sisältävän solun sijainti muuttuu, suhteellinen viittaus muuttuu, mutta suora viittaus ei muutu. Jos kopioit tai täytät kaavan rivin muihin soluihin tai sarakkeessa alempana oleviin soluihin, suhteellinen viittaus muuttuu automaattisesti uuden sijainnin mukaan, mutta suora viittaus ei muutu. Jos esimerkiksi kopioit tai täytät sekaviittauksen solusta A2 soluun B3, viittaus =A$1 muuttuu viittaukseksi =B$1.

     Sekaviittauksen sisältävä kopioitu kaava   

     

• Kolmiulotteinen viittaustapa

  Kätevä tapa viitata useisiin laskentataulukoihin    Käytä kolmiulotteista viittausta, kun haluat analysoida työkirjan eri laskentataulukoissa olevia saman solun tai saman solualueen tietoja. Kolmiulotteinen viittaus sisältää solu- tai alueviittauksen, ja viittausta edeltää laskentataulukoiden nimien alue. Excel käyttää kaikkia viittauksen ensimmäisen ja viimeisen nimen välissä olevia taulukoita. Esimerkiksi =SUMMA(Taula:Taul13!B5) laskee yhteen taulukoiden Taula–Taul13 solun B5 arvot.

  • Kolmiulotteisilla viittauksilla voit viitata muiden taulukoiden soluihin, määrittää nimiä ja luoda seuraavia funktioita sisältäviä kaavoja: SUMMA, KESKIARVO, KESKIARVOA, LASKE, LASKE.A, MAKS, MAKSA, MIN, MINA, TULO, KESKIHAJONTA.P, KESKIHAJONTA.S, KESKIHAJONTAA, KESKIHAJONTAPA, VAR.P, VAR.S, VARA ja VARPA.

  • Kolmiulotteisia viittauksia ei voi käyttää matriisikaavoissa.

  • Kolmiulotteisia viittauksia ei voi käyttää yhdessä leikkausoperaattori (yksi välilyönti) kanssa eikä implisiittinen leikkauskohta sisältävissä kaavoissa.

  Mitä tapahtuu, kun siirrät, kopioit, lisäät tai poistat laskentataulukoita?    Seuraavissa esimerkeissä kerrotaan, mitä kolmiulotteiselle viittaukselle tapahtuu, kun viittaukseen sisältyviä taulukoita siirretään, kopioidaan, lisätään tai poistetaan. Esimerkeissä lasketaan yhteen taulukoiden 2–6 solut A2–A5 käyttämällä kaavaa =SUMMA(Taul2:Taul6!A2:A5) .

  • Lisääminen tai kopioiminen    Jos lisäät tai kopioit taulukoita taulukoiden 2 ja 6 (tämän esimerkin päätepisteet) väliin, Excel sisällyttää laskentaan kaikki arvot lisättyjen taulukoiden soluista A2–A5.

  • Poistaminen     Jos poistat taulukoita taulukoiden 2–6 välistä, Excel poistaa niiden arvot laskennasta.

  • Siirtäminen    Jos siirrät taulukoita taulukoiden 2–6 välistä viitatun taulukkoalueen ulkopuolelle, Excel poistaa niiden arvot laskennasta.

  • Päätepisteen siirtäminen    Jos siirrät taulukon 2 tai 6 sijaintia saman työkirjan sisällä, Excel ottaa laskentaan mukaan päätepisteiden välissä olevan uuden taulukkoalueen.

  • Päätepisteen poistaminen    Jos poistat taulukon 2 tai 6, Excel muuttaa laskentaa uuden taulukkoalueen mukaisesti.

• R1C1-viittaustapa

  Voit myös käyttää viittaustapaa, jossa sekä laskentataulukon rivit että sarakkeet numeroidaan. R1C1-viittaustavasta on hyötyä laskettaessa rivien ja sarakkeiden sijainteja makroissa. R1C1-tapaa käytettäessä Excel osoittaa solun sijainnin R-kirjaimella ja rivin numerolla sekä C-kirjaimella ja sarakkeen numerolla.

  Viittaus	Merkitys
  R[-2]C	suhteellinen viittaus samassa sarakkeessa kaksi riviä ylempänä olevaan soluun
  R[2]C[2]	Suhteellinen viittaus kaksi riviä alempana ja kaksi saraketta oikealla olevaan soluun.
  R2C2	Suora viittaus toisen rivin ja toisen sarakkeen soluun
  R[-1]	Suhteellinen viittaus aktiivisen solun yläpuoliseen riviin.
  R	Suora viittaus samaan riviin

  Kun nauhoitat makron, Excel nauhoittaa jotkin komennot käyttämällä R1C1-viittaustapaa. Jos nauhoitat esimerkiksi komennon, jossa Summa-painikkeella lisätään kaava, joka laskee yhteen alueen solut, Excel nauhoittaa kaavan käyttämällä R1C1-viittauksia A1-viittausten asemesta.

  Voit ottaa käyttöön R1C1-viittaukset tai poistaa ne käytöstä valitsemalla R1C1-viittaukset-valintaruudun tai poistamalla sen valinnan Asetukset-valintaikkunan Kaavat-luokan Käsiteltäessä kaavoja -osassa. Saat tämän valintaikkunan näkyviin valitsemalla Tiedosto-välilehden.

  Sivun alkuun

Voit luoda määritettyjä nimiä, jotka edustavat soluja, solualueita, kaavoja, vakioarvoja tai Excel-taulukoita. Nimi on merkityksellinen lyhenne, jonka avulla on helpompi ymmärtää soluviittauksen, vakion, kaavan tai taulun merkitys, joka voi olla vaikea hahmottaa heti. Seuraavassa on esimerkkejä nimistä, jotka selkeyttävät taulukkoa ja helpottavat merkitysten ymmärtämistä.

Esimerkki 1

Esimerkkilaji:	Esimerkki, jossa käytetään alueita nimien asemesta	Esimerkki, jossa käytetään nimiä
Viite	=SUMMA(A16:A20)	=SUMMA(Myynti)
Vakio	=TULO(A12;9,5%)	=TULO(Hinta;Veroprosentti)
Kaava	=TEKSTI(VLOOKUP(MAX(A16,A20);A16:B20;2;EPÄTOSI);"m/dd/yyyy")	=TEKSTI(PHAKU(MAKS(Myynti);Myyntitiedot;2;EPÄTOSI);"m/dd/yyyy")
Taulukko	A22:B25	=TULO(hinta;Taul1[@Tax Rate])

Esimerkki 2

Kopioi esimerkkitiedot seuraavaan taulukkoon ja lisää se uuden Excel-laskentataulukon soluun A1. Kaavat näyttävät tuloksia, kun valitset ne, painat F2-näppäintä ja sitten Enter-näppäintä. Voit säätää sarakkeiden leveyttä, jotta näet kaikki tiedot.

Esimerkkilaji:	Esimerkki, ei käytä nimeä	Esimerkki, käyttää nimeä	Kaava ja tulos, käyttävät nimeä
Viite	'=SUMMA(A9:A13)	'=SUMMA(Myynti)	=SUMMA(Myynti)
Kaava	'=TEKSTI(PHAKU(MAKS(A9:13),A9:B13,2,EPÄTOSI),"m/dd/yyyy")	'=TEKSTI(PHAKU(MAKS(Myynti);Myyntitiedot;2;EPÄTOSI);"m/dd/yyyy")	=TEKSTI(PHAKU(MAKS(Myynti);Myyntitiedot;2;EPÄTOSI);"m/dd/yyyy")
Hinta
995 €
Myynti	Myyntipäivä
249 €	17.3.2011
399 €	2.4.2011
643 €	23.4.2011
275 €	30.4.2011
447 €	4.5.2011

• Nimilajit

  Voit luoda ja käyttää monenlaisia nimiä.

  • Määritetty nimi    Nimi, joka edustaa solua, solualuetta, kaavaa tai vakiota. Voit luoda oman määritetyn nimen. Excel myös joskus luo määritetyn nimen puolestasi, esimerkiksi kun asetat tulostusalueen.

  • Taulukon nimi    Nimi tietyn aihepiirin tietoa sisältävälle Excel-taulukolle, jossa tiedot on tallennettu tietueisiin (riveille) ja kenttiin (sarakkeisiin). Excel luo oletusarvoisen taulukkonimen "Taul1", "Taul2" ja niin edelleen aina, kun lisäät Excel-taulukon, mutta voit muuttaa nimet mielekkäämmiksi.

    Lisätietoja Excel-taulukoista on artikkelissa Jäsennettyjen viittausten käyttäminen Excel-taulukoissa.

• Nimien luominen ja kirjoittaminen

  Voit luoda nimen seuraavasti:

  • Kaavarivin nimiruutu    Tämä on hyvä tapa, kun haluat luoda työkirjatason nimen valitulle alueelle.

  • Luo nimi valituista soluista    Voit luoda nimiä kätevästi rivi- ja sarakeotsikoista käyttämällä työkirjasta valittuja soluja.

  • Uusi nimi -valintaikkuna    Tämä on hyvä tapa, kun haluat luoda nimet joustavammin, esimerkiksi kun haluat määrittää paikallisen laskentataulukkotason näkyvyyden tai luoda nimikommentin.

  Huomautus: Nimissä käytetään oletusarvon mukaan suoria soluviittauksia.

  Voit antaa nimen seuraavasti:

  • Kirjoittamalla    Voit kirjoittaa nimen esimerkiksi kaavan argumenttina.

  • Käyttämällä kaavan automaattista täydennystä    Voit käyttää avattavaa automaattisen täydennyksen luetteloa, johon kelvolliset nimet tulevat automaattisesti näkyviin.

  • Valitse nimi Käytä kaavassa -komennon luettelosta    Voit valita määritetyn nimen Kaava-välilehden Määritetyt nimet -ryhmässä olevasta Käytä kaavassa -komennon luettelosta.

Lisätietoja on artikkelissa Nimien määrittäminen ja käyttäminen kaavoissa.

Sivun alkuun

Matriisikaava voi suorittaa useita laskutoimituksia ja palauttaa tuloksia. Matriisikaavat kohdistuvat vähintään kahteen arvosarjaan eli matriisiargumenttiin. Jokaisessa matriisiargumentissa on oltava sama määrä rivejä ja sarakkeita. Matriisikaavat luodaan samalla tavalla kuin muut kaavat, mutta kaava kirjoitetaan painamalla CTRL+VAIHTO+ENTER. Jotkin valmiit funktiot ovat matriisikaavoja, ja ne on syötettävä matriiseina, jotta ne palauttaisivat oikean tuloksen.

Matriisivakioita voidaan käyttää viittausten sijasta silloin, kun jokaista vakioarvoa ei haluta kirjoittaa erilliseen soluun taulukossa.

Yhden tai usean tuloksen laskeminen matriisikaavalla

• Matriisikaava, joka tuottaa yhden tuloksen    Tällaisella matriisikaavalla voidaan yksinkertaistaa taulukkomallia korvaamalla useita erilaisia kaavoja yhdellä matriisikaavalla.

  Esimerkiksi seuraava matriisikaava laskee pörssihintojen ja osakkeiden matriisin kokonaissumman ilman, että se käyttää soluriviä laskemiseen ja kunkin pörssin yksittäisten arvojen näyttämiseen:

  

  Kun kirjoitat kaavan ={SUMMA(B2:D2*B3:D3)} matriisikaavana, kaava kertoo jokaisen osakkeen määrän ja hinnan ja laskee sitten laskutoimitusten tulokset yhteen.

• Matriisikaava, joka tuottaa useita tuloksia    Jotkin taulukkofunktiot palauttavat arvomatriisin tai vaativat, että arvomatriisia käytetään argumenttina. Jos haluat laskea matriisikaavalla useita tuloksia, kirjoita matriisi solualueeseen, jossa on sama määrä rivejä ja sarakkeita kuin matriisiargumenteilla.

  Jos kyseessä on esimerkiksi kolmen kuukauden sarja (sarakkeessa A) ja kolmen myyntiluvun sarja (sarakkeessa B), SUUNTAUS-funktio määrittää myyntilukujen arvot suoralle viivalle sovitettuina. Jotta kaavan kaikki tulokset näkyisivät, kirjoita kaava sarakkeen C kolmeen soluun (C1:C3).

  

  Kun kirjoitat kaavan =SUUNTAUS(B1:B3;A1:A3) matriisikaavana, se tuottaa kolme erillistä tulosta (22196, 17079 ja 11962) kolmen myyntiluvun ja kolmen kuukauden perusteella.

Matriisivakioiden käyttäminen

Tavalliseen kaavaan voidaan kirjoittaa viittaus arvon sisältävään soluun tai itse arvoon, jota kutsutaan myös vakioksi. Myös matriisikaavaan voidaan kirjoittaa viittaus matriisiin tai solujen sisältämien arvojen matriisi, jota kutsutaan myös matriisivakioksi. Matriisikaavat hyväksyvät vakioita samoin kuin muutkin kaavat, mutta matriisivakiot on kirjoitettava tietyssä muodossa.

Matriisivakiot voivat sisältää numeroita, tekstiä, loogisia arvoja (kuten TOSI ja EPÄTOSI) sekä virhearvoja (kuten #PUUTTUU). Samassa matriisivakiossa voi olla erityyppisiä arvoja, esimerkiksi — esimerkiksi {1;3;4;TOSI;EPÄTOSI;TOSI}. Matriisivakioiden luvut voidaan esittää kokonaislukuina, desimaalilukuina tai tieteellisessä muodossa. Tekstin on oltava lainausmerkkien sisällä — esimerkiksi "Tiistai".

Matriisivakiot voivat sisältää soluviittauksia, sarakkeita tai eripituisia rivejä, kaavoja, dollarin merkkejä ($), sulkeita tai prosenttimerkkejä (%).

Kun muotoilet matriisivakioita, huomioi seuraavat asiat:

• Kirjoita vakiot aaltosulkeisiin ( { } ).

• Erota eri sarakkeissa olevat arvot puolipisteellä (;). Jos haluat esimerkiksi esittää arvot 10, 20, 30 ja 40, kirjoita ne muodossa {10;20;30;40}. Tämä matriisivakio tunnetaan 1 x 4 -matriisina, ja se vastaa viittausta yhden rivin neljään sarakkeeseen.

• Erota eri riveillä olevat arvot kenoviivalla (\). Jos haluat esittää arvot 10, 20, 30 ja 40 yhdellä rivillä ja arvot 50, 60, 70 ja 80 seuraavalla alemmalla rivillä, kirjoita 2 x 4 -matriisivakio muodossa {10;20;30;40\50;60;70;80}.

Sivun alkuun

Kun poistat kaavan, myös kaavan tulosarvot poistetaan. Voit kuitenkin poistaa vain kaavan ja jättää kaavan tulosarvon näkyviin soluun.

• Poista kaavat sekä niiden tulosarvot toimimalla seuraavasti:

  1. Valitse kaavan sisältävä solu tai solualue.

  2. Paina DEL-näppäintä.

• Poista kaavat mutta älä niiden tulosarvoja toimimalla seuraavasti:

  1. Valitse kaavan sisältävä solu tai solualue.

     Jos kaava on matriisikaava, valitse sen sisältävä solualue.

     Matriisikaavan sisältävän solualueen valitseminen

     1. Napsauta matriisikaavan solua.

     2. Valitse Aloitus-välilehden Muokkaaminen-ryhmästä ensin Etsi ja valitse ja sitten Siirry.

     3. Valitse Erikoismuotoilu.

     4. Valitse Käytössä oleva matriisi.

  2. Valitse Aloitus-välilehden Leikepöytä-ryhmässä Kopioi .
     
     
     Pikanäppäin    Voit myös painaa näppäinyhdistelmää Ctrl+C.

  3. Napsauta Aloitus-välilehden Leikepöytä-ryhmässä Liitä -painikkeen alapuolella olevaa nuolta ja valitse sitten Liitä arvot.

Sivun alkuun

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto yleisimmistä virheistä, joita voit tehdä kaavoja kirjoittaessasi, ja ohjeita niiden välttämiseksi:

Tarkista seuraavat asiat:	Lisätietoja
Kaavassa on yhtä monta alku- ja loppusuljetta	Jokaisella kaavassa käytetyllä sulkeella on pari. Kun luot kaavan, Excel näyttää sulkeet värillisinä, kun kirjoitat niitä.
Kaavan alue on osoitettu kaksoispisteen avulla	Kaksoispisteellä (:) erotetaan viittaus alueen ensimmäiseen ja viimeiseen soluun. Esimerkiksi A1:A5.
Kaikki tarvittavat argumentit on kirjoitettu	Funktioilla on pakollisia ja valinnaisia argumentteja (merkitty syntaksissa hakasulkeilla). Kaikki pakolliset argumentit on kirjoitettava. Varmista myös, että et ole kirjoittanut liikaa argumentteja.
Kaavassa on enintään 64 sisäkkäistä funktiota	Kaavassa saa olla enintään 64 sisäkkäistä funktiota.
Työkirjojen tai laskentataulukoiden nimet on kirjoitettu heittomerkkeihin	Kun viitataan sellaisten työkirjojen tai laskentataulukoiden arvoihin tai soluihin, joiden nimissä on jokin aakkosiin kuulumaton merkki, nimet on kirjoitettava heittomerkkeihin ( ' ).
Ulkoisten työkirjojen nimiin on sisällytetty polku	Ulkoisen viitteen on sisällettävä työkirjan nimi ja työkirjaan johtava polku.
Luvut on kirjoitettu ilman muotoilua	Kaavojen luvuissa ei saa käyttää desimaalierottimia tai dollarimerkkejä ($), sillä puolipisteitä käytetään jo argumenttien erottimina ja dollarimerkeillä osoitetaan suorat viittaukset. Älä siis kirjoita kaavaan $1,000, vaan kirjoita 1000.

Sivun alkuun